Enable JavaScript to visit this website.
Vatsaystävälliset juomat

Vatsaystävälliset juomat

Mitkä juomat ovat vatsaystävällisiä ja mitkä eivät? Koostimme yhteenvedon käytännön kokemusten ja tutkimusten perusteella.

Vatsaystävällistä ruokavaliota rakentaessa myös erilaisten juomien vaikutus vatsaoireisiin on syytä huomioida. Monet juomat tuntuvat intuitiivisesti lempeiltä ja helposti sulavilta, mutta saattavatkin olla merkittäviä oireiden aiheuttajia. Juomien vaikutuksia ärtyneen suolen oireyhtymästä johtuviin oireisiin on tutkittu erittäin vähän, joten tämä kirjoitus pohjautuu käytännön kokemuksiin ja muutamaan pieneen tutkimukseen.

Virvoitus- ja energiajuomat

Virvoitus- ja energiajuomat sopivat usein melko huonosti ärtyvästä suolesta kärsiville. Oireita voivat aiheuttaa hiilihappo, kofeiini, fruktoosi-glukoosisiirappi, hedelmäsokeri (fruktoosi), tai joihinkin juomiin lisättävät kuitumaiset FODMAP-hiilihydraatit, kuten inuliini. Useimmat IBS-potilaat tuntuvat hyötyvän virvoitusjuoman käytön merkittävästä rajoittamisesta. Jotkut herkkävatsaiset eivät siedä lasillistakaan.

Aspartaamia, asesulfaami K:ta, sukraloosia ja steviaa käytetään monien virvoitusjuomien makeuttajina. Niiden vaikutuksia ärtyvään suoleen ei ole tutkittu, mutta esimerkiksi australialaisen Monashin yliopiston FODMAP-tutkijoiden mukaan ne sopivat myös herkkävatsaisille [1]. Suurempi ongelma lienee se, että usein virvoitusjuomiin lisätään edellä mainittujen intensiivimakeuttajien kylkiäisiksi hedelmäsokeria parantamaan tuotteen makua. Tällöin todellinen ongelman aiheuttaja on hedelmäsokeri, ei intensiivimakeuttaja.

Mehut

Osa mehuista sisältää runsaasti fruktoosia, joka on FODMAP-hiilihydraatti. Runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävästä hedelmästä tehtyjä mehuja, kuten omena-, mango- tai päärynämehuja saattaa olla tarpeen välttää. Marjoista ja pelkistä sitrushedelmistä tehdyt mehut sopivat usein paremmin. Myös sopivien mehujen kerta-annoskoko on syytä rajoittaa kuitenkin pieneen tai keskikokoiseen lasilliseen. Joihinkin mehuihin lisätään myös heraa tai FODMAP-hiilihydraatteja, kuten inuliini- tai FOS-kuituja. Nämä voivat aiheuttaa oireita.

Puristetun sitruunan mehun vaikutuksista suolisto-oireisiin ei ole tietoa, vaikka sitä monesti nykyisin suositellaan. Sitrushedelmät, erityisesti sitruuna ja greippi, voivat aiheuttaa ylävatsavaivoja myös mehuna.

Kahvi

Kahvi aiheuttaa osalle ärtyvän suolen potilaista ylävatsaoireita tai ripulia. Sen vaikutuksia ärtyvään suoleen ei juuri ole tutkittu, mutta teoriassa vatsahaittojen takana voi olla ainakin kofeiini, klorogeenihappo (polyfenoliyhdiste), tai kahvin kuitumaiset aineet (galaktomannaanit ja arabinogalaktaanit). Kahvi lisää peräsuolen loppuosan supistelua saman verran kuin 1000 kilokalorin ateria [2]. Tämä saattaa selittää sen, miksi moni kokee aamukahvin helpottavan vatsan toimintaa. Sama fysiologinen tekijä voi toisaalta olla jatkuvasta ripulista kärsivälle ongelmallinen.

Kahvi lisää ruuan takaisin virtausta mahalaukusta ruokatorveen, eli niin kutsuttua refluksioiretta. Useat IBS-potilaat hyötyvät kahvin käytön rajoittamisesta 1–2 kuppiin päivässä. On ainakin teoriassa mahdollista, että tummapaahtoinen kahvi sopii vaaleapaahtoista paremmin ylävatsavaivoista kärsivälle. [3]

Tee

Tee sopii periaatteessa hyvin ärtyvän suolen potilaille. Sen kofeiinipitoisuus on noin kolmasosa kahvin vastaavasta [4], eikä se yleensä provosoi ylävatsavaivaa kuten kahvi. Teestä liikkuu kansan parissa uskomus, että se aiheuttaisi ummetusta. Tutkimusnäyttö asiasta on heikkoa, mutta yhden pienen tutkimuksen mukaan erittäin suuri (2 l/pv) teen käyttö lisää ummetusta [5]. Omien potilaskokemusteni mukaan musta, vihreä, useat yrttiteet sekä piparminttutee sopivat hyvin herkkävatsaisille.

Teelaatujen FODMAP-pitoisuuksissa saattaa olla eroja, ja tiedetään että oolong-, chai- ja kamomillatee eivät mahdollisesti sovi hyvin herkälle vatsalle, sillä niissä on melko korkea FODMAP-pitoisuus [1]. Kannattaa muistaa, että teehen usein lisättävä hunaja voi pahentaa IBS-oireita.

Kaakao

Kaakaojuomia voi valmistaa monella eri tavoin. Tavallinen sokeroitu maitokaakaojauhe sisältää usein laktoosia, ja on siten huono ainakin isoina annoksina niille, joilla on laktoosi-intoleranssi. Sen sijaan tumma sokeroimaton kaakaojauhe ja siitä tehty kaakaojuoma sopivat hyvin IBS-potilaille. Tosin osa ummetuspainotteisesta IBS:stä kärsivistä potilaista raportoi kaakaon tai suklaan kovettavan vatsaa [6].

Maito, soijajuoma, kaurajuoma ja mantelijuoma

Maidon ja piimän laktoosi saattaa luonnollisesti aiheuttaa oireita IBS-potilaille. Omassa käytännön työssäni olen huomannut, että osa IBS-potilaista hyötyy laktoosittoman maidon käytöstä vaikka laktoosi-intoleranssi olisi verikokeella poissuljettu. On mahdollista, ettei laktaasientsyymi ehdi pilkkoa kaikkea laktoosia ennen kuin osa laktoosista on jo suoliston bakteereiden fermentoitavana, varsinkin jos suoliston toiminta on hyvin nopeaa. Pieni osa IBS-potilaista voi saada oireita myös maidon proteiineista tai muista ainesosista, mutta tämän osapopulaation koko lienee hyvin pieni, ja heillä saattaa samaan aikaan olla muita ruoka-intoleransseja, kuten heikko vehnän sietokyky [7].

Vaikka soija voi usein aiheuttaa oireita ärtyvästä suolesta kärsiville, sopii osa soijajuomista hyvin myös herkkävatsaisille [1]. Tämä johtuu siitä, että suuri osa soijajuomista tehdään soijaproteiinista eikä soijapavuista sinänsä. Soijajuomien kanssa pitää olla tarkkana, sillä niihin lisätään usein fruktoosia, inuliinia tai FOS:ia. Kaurajuomaa ja mantelijuomaa ei ole testattu, mutta oman käytännön kokemukseni perusteella ne vaikuttavat hyvin siedetyiltä. Kaura ja mantelihan ovat kohtuullisina annoksina hyvin siedettyjä useilla herkkävatsaisille.

Alkoholijuomat

Suuret alkoholiannokset aiheuttavat IBS-oireita. Tiedetään, että kolmea ravintola-annosta suurempi alkoholiannos lisää suoliston läpäisevyyttä sisäsyntyisille suoliston toksiineille, kuten lipopolysakkaridille (LPS) [8]. Suurina annoksina alkoholi järkyttää suolistomikrobiston tasapainoa [9]. Lienee siis järkevää pidättyä vähintäänkin yleisissä alkoholinkäyttösuosituksissa.

Alkoholijuomien hiilihappo, fruktoosi ja fruktoosi-glukoosisiirappi voivat myös aiheuttaa oireita. Erityisen hankalia saattavatkin olla oluet, siiderit, kuohuviini ja samppanja.

Joissakin alkoholijuomissa, kuten rommissa, makeissa viineissä ja likööreissä saattaa olla merkittäviä määriä FODMAP-hiilihydraatteja, esimerkiksi fruktoosia. Käytännön kokemuksen perusteella puna- ja valkoviini vaikuttavat kaikkein parhaiten siedetyiltä alkoholijuomilta.

Lopuksi

Ärtyvästä suolesta kärsivän on tarpeellista kiinnittää huomiota nauttimiinsa juomiin. Vesi ja tee lienevät parhaiten siedettyjä juomia, kun taas kaikkien alkoholi- ja virvoitusjuomien kanssa kannattaa olla tarkkana. Kahvin ja mehujen sopivuus on hyvin yksilöllistä ja riippuu usein juodusta kokonaismäärästä.

Riittävä veden juonti (>1,5 l/pv) lienee eduksi terveydelle myös herkkävatsaisten kohdalla, etenkin jos vatsavaivoihin liittyy selvä ummetustaipumus.

Kirjoittanut laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Lähteet:

  1. the Monash University Low FODMAP Diet App.
  2. Boekema P et al. Coffee and gastrointestinal function: facts and fiction. A review. Scand J Gastroenterol Suppl. 1999;230:35-9
  3. Rubach M et al. A dark brown roast c offee blend is less effective at stimulating gastric acid secretion in healthy volunteers compared to a medium roast market blend. Mol Nutr Food Res. 2014 Jun;58(6):1370-3.
  4. Gilbert R, et al. Caffeine content of beverages as consumed. Can Med Assoc J. 1976 Feb 7; 114(3): 205–208.
  5. Højgaard L. Tea consumption: a cause of constipation? Br Med J (Clin Res Ed). 1981 Mar 14; 282(6267): 864
  6. Müller-Lissner S et al. The perceived effect of various foods and beverages on stool consistency. Eur J Gastroenterol Hepatol. 2005 Jan;17(1):109-12.
  7. Carroccio A et al. Non-celiac wheat sensitivity diagnosed by double-blind placebo-controlled challenge: exploring a new clinical entity. Am J Gastroenterol. 2012 Dec;107(12):1898-906
  8. Bala S, et al. Acute Binge Drinking Increases Serum Endotoxin and Bacterial DNA Levels in Healthy Individuals. PLoS ONE 2014; 9(5): e96864.
  9. Chen P, Schnabl B. Host-Microbiome Interactions in Alcoholic Liver Disease. Gut and Liver. 2014;8(3):237-241