Enable JavaScript to visit this website.
Ärtyneen suolen oireyhtymä

Ärtyneen suolen oireyhtymä

Perustana IBS-oireiden hoidossa on ruokavaliohoito, sillä ruokailu pahentaa oireita yli puolella vaivasta kärsiviä. FODMAP-hiilihydraattien välttäminen on tyypillisin ruokavaliohoito, mutta osalla myös gluteeniton ruokavalio voi helpottaa oireita.

Toiminnallinen vatsavaiva

Ärtyneen suolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome eli IBS) kuuluu toiminnallisiin vatsavaivoihin, joita esiintyy länsimaissa ajoittain yli puolella väestöstä. IBS on tämän hetkisen tiedon mukaan naisilla noin kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Kaiken kaikkiaan IBS:ää esiintyy 5-11%:lla väestöstä. Oireyhtymän taustalla ei ole yksittäistä selittävää tekijää, vaan oireiden syynä voi olla esimerkiksi tietyt ravinnon hiilihydraatit, suoliston poikkeava liikkuvuus, vatsanalueen alentunut kipu- tai aistimiskynnys, paksusuolen mikrobiomin muutokset, tulehdus (esim. vatsataudin jälkeinen toiminnallinen vaiva), autonomisen hermoston toimintahäiriö tai psykososiaalinen tekijä (esim. stressi).

IBS:n diagnoosi perustuu oireisiin ja muiden syiden poissulkuun

Mitään yksittäistä testiä diagnoosin antamiseen ei ole saatavilla. Lisäksi IBS:n oireita voi esiintyä myös elimellisen sairauden kanssa. Oirekuvan perusteella IBS luokitellaan vielä kolmeen eri ryhmään – ripulipainotteiseen, ummetuspainotteiseen ja sekamuotoiseen. Huomattavaa kuitenkin on, että mikäli oirekuva ja kliiniset löydökset ovat tyypillisiä ja ilman hälyttäviä oireita, voidaan IBS diagnoosi asettaa 98 %:n tarkkuudella ilman laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia. Tästä syystä diagnostiikan perusta on kattava ja huolellinen esitietojen läpikäynti. Tämän ohella oireiden taustalta suljetaan pois haastatellen ja tarvittaessa tutkimuksin pahanlaatuiset sairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet, keliakia, allergiat, parasiitit ja naisilla myös gynekologiset sairaudet. Näiden lisäksi potilaan vaivaa tutkittaessa otetaan huomioon henkinen hyvinvointi, sillä on havaittu että toiminnallisista vatsavaivoista kärsivillä on tavallista enemmän esimerkiksi ahdistuneisuutta, paniikkihäiriötä ja masentuneisuutta. Henkisen hyvinvoinnin huomioiminen kuuluu myös kokonaisvaltaiseen hoitoon, sillä vatsavaivat voivat vaikuttaa psyykeeseen ja toisinpäin.

Tyypillistä oireille on, että nämä ovat usein kestäneet pitkään ja että stressi usein pahentaa niitä

IBS:n oirekuvaan liittyy oireen lievittymistä vessassa käynnin jälkeen, ja oireilun aikana vatsa toimii normaalia tiheämmin tai harvemmin. Lisäksi ulosteen koostumus muuttuu oireilun aikana. Oireisiin voivat kuulua myös poikkeava tarve käydä vessassa sekä ponnistelu ulostamisen yhteydessä. Oireilun aikana voi jäädä tunne, että suoli ei tyhjenny kunnolla vessassa käydessä, ja lisäksi suolesta voi tulla limaa tässä yhteydessä. Oireina voi esiintyä myös vatsan turvottelua, ilmavaivoja, närästystä ja muita ylävatsavaivoja. Vatsaoireiden ohella IBS:stä kärsivillä on liitännäisoireina usein väsymystä, päänsärkyä, selkäkipuja, fibromyalgiaa sekä virtsaoireita. Tyypillistä oireille on, että nämä ovat usein kestäneet pitkään ja että stressi usein pahentaa niitä.

IBS:n hoidossa on tärkeintä hyvä hoitosuhde ja hyvä hoitomyöntyvyys. Oireilu on usein aaltoilevaa ja vaiva on pitkäaikainen, mutta on hyvä muistaa, että kyseessä ei ole pahanlaatuinen ongelma. Tämän selventäminen ja pelon lievittäminen esim. syöpäepäilystä on tarpeen, ja tätä tuetaan perusteellisella tutkimuksella.

Perustana IBS-oireiden hoidossa on ruokavaliohoito

Perustana IBS-oireiden hoidossa on ruokavaliohoito, sillä ruokailu pahentaa oireita yli puolella vaivasta kärsiviä. FODMAP-hiilihydraattien välttäminen on tyypillisin ruokavaliohoito, mutta osalla myös gluteeniton ruokavalio voi helpottaa oireita. Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyttä, kumpi näistä ruokavalioista on ensisijainen vaihtoehto. Tärkeää on kuitenkin muistaa ruokavaliohoidon osalta, että ruokavaliokokeilun tulisi kestää vähintään 4-6 viikkoa, jotta sen vaikutusta voitaisiin arvioida. Ummetuspainotteisessa IBS:ssä kannattaa kokeilla kuitulisää. Osalla kofeiini, ravintolisät, rasvainen ruoka ja leseet saattavat hankaloittaa oireita. Mikäli mahdollista, kannattaa ruokavaliohoidon osalta konsultoida ravitsemusterapeuttia toteutuksen ja tuen osalta.

Tutkimusten mukaan myös kohtuullinen liikunta voi olla avuksi IBS-oireiden hoidossa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että raju fyysinen rasitus taas saattaa pahentaa oireita.

Lääkehoidon teho oireiden hoidossa on tämän hetken tiedon mukaan rajallinen, mutta oireenmukaista lääkehoitoa tarvitaan kuitenkin melko usein. Lääkkeen valinta riippuu potilaasta ja oireen laadusta. Itsehoitotuotteista voi mainita isphagulavalmisteet, jota käytetään ummetuspainotteisen IBS:n hoidossa sekä probioottivalmisteet, jotka voivat helpottaa oireita, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia probioottien osalta. Paras näyttö on Bifidobacterium infantis probiootin tehosta. Potilaan taustasta ja liitännäisvaivoista riippuen tämä voi hyötyä psykoterapiasta tai hypnoterapiasta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tärkeintä on hyvä hoitosuhde, hyvä hoitomyöntyvyys ja ymmärrys vaivan laadusta.

Lataa opas ärtyneen suolen oireyhtymän ruokavaliohoidosta

Oppaassa kerrotaan IBS:stä, FODMAP-ruokavaliohoidosta, kuiduista sekä Vi-Siblinistä.

Lataa ärtyvän suolen ruokavalio-opas

Lähde:

  • Voutilainen M. Toiminnalliset vatsavaivat ja ärtyvä suoli -oireyhtymä (IBS). Lääkärin käsikirja. 7.6.2016.