Enable JavaScript to visit this website.
Stressi ja vatsan toiminta

Stressi ja vatsan toiminta

Murheet ja huolet saavat vatsan toiminnasta huolehtimisen tuntumaan toissijaiselta, jolloin tulee helposti esimerkiksi nautittua ruoka-aineita, joiden tietää olevan pahaksi vatsalleen.

Jännitys, stressi, huoli ja suru vaikuttavat vatsan toimintaan ja saavat ärtyneen suolen oireilemaan. Suoliston ja keskushermoston väliltä on tutkimuksissa löydetty vahva yhteys, ja monella vatsaoireista kärsivällä esiintyy autonomisen hermoston herkkyyttä. Ärtyneen suolen yhteydessä esiintyy usein etenkin jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, kun taas stressi aiheuttaa matala-asteista tulehdustilaa suolistossa. Ei ole täyttä varmuutta siitä, aiheuttavatko psyykkiset vaivat vatsavaivoja vai toisinpäin.

Suolisto ja keskushermosto vaikuttavat toinen toisiinsa, ja molempien toiminnot perustuvat osin samoihin välittäjäaineisiin. Esimerkiksi serotoniinia on sekä suolistossa että keskushermostossa, tosin jopa 90 % kaikesta kehon serotoniinista majailee suolistossa.

On myös näyttöjä siitä, että ärtyneestä suolesta kärsivillä ihmisillä on herkistynyt sisäelintunto, jolloin mahasuolikanavan lähettämiä signaaleja kulkee tavallista runsaammin keskushermostoon. Kun suoli on ärtynyt, sisäelinten kipukynnys alentuu stressin takia entisestään. Vaiva alkaa helposti ruokkia itse itseään. Ahdistuneisuus ja huolestuneisuus vuorostaan vaikuttavat niin, että mahasuolikanavaan tulevat signaalit aistitaan herkemmin.

Vatsaoireet huolestuttavat

Ärtyneen suolen oireyhtymän oireet saattavat aiheuttaa huolta siitä, että sairastaisi jotain vakavampaa tautia. Se lisää ahdistuneisuutta, mikä puolestaan pahentaa oireita, ja kierre on valmis. Hyvä potilas-lääkärisuhde onkin tärkeä tekijä ärtyvän suolen hoidossa, sillä kun oireiden luonteesta keskustelee rauhassa asiantuntijan kanssa, on vaivojen kanssa helpompi elää. Mieli rauhoittuu kun selviää, että vaiva on vaaraton ja hyvälaatuinen.

Stressi vaikuttaa myös välillisesti

Erilaiset henkiset kuormitustilat kuten paine, kiire ja ahdistus pahentavat vatsavaivoja myös siksi, että rasituksen alla oleva ihminen ei ehdi kunnolla pitää huolta itsestään, syömään terveellisesti, juomaan tarpeeksi ja liikkumaan tai nukkumaan kunnolla. Stressi ja psyykkinen kuorma korostuvat jos unen määrä ja laatu on riittämätöntä. Siksi osa vatsavaivoista voi olla myös välillisesti stressin aiheuttamia. Murheet ja huolet saavat vatsan toiminnasta huolehtimisen tuntumaan toissijaiselta, jolloin tulee helposti esimerkiksi nautittua ruoka-aineita, joiden tietää olevan pahaksi vatsalleen. Olisikin hyvä muistaa, että hyvinvoiva suolisto auttaa käsittelemään myös henkistä painetta ja stressaavia tilanteita.

Mikä rauhoittaa vatsan ja mielen?

Säännölliset rentoutus- ja meditaatioharjoitukset voivat rauhoittaa tehokkaasti sekä vatsaa että mieltä. Lisäksi kannattaa rukata elämäntyyliään mahdollisimman säännölliseksi, ja huolehtia riittävästä unesta, liikunnasta, levosta ja vedensaannista. Myös psyko- ja hypnoterapiasta näyttäisi olevan hyötyä ärtyvän suolen hoidossa. Kokonaisvaltainen itsestään huolehtiminen ja oikeanlainen ruokavalio vievät jo pitkälle toiminnallisten vatsaoireiden helpottamisessa.

Lähteet: